Toimintasuunnitelma ja -kertomus

Toimintakertomus 2012
Toimintasuunnitelma 2013
Johtokunnat
Kyläsuunnitelma

Kyläseuran johtokunta kiittää jäseniään ja muuta kylän väkeä kuluneesta vuodesta ja
toivottaa kaikille oikein hyvää uutta vuotta!

18.12. pidimme seuralla oikein mukavan ohjelmallisen koko perheen joulujuhlan.
Väkeä oli paljon, myös nuorta väkeä ja lapsia, mistä kaikki olivat oikein mielissään.

OHJELMA:

Lumiukon teema, Anniina Mathlin, piano Kynttiläkuoro, miehet ja lapsia
Kopsan joulu Selma Alamikkelän kertomana, Antti Mathlin
Runonäyte V-M Mathlinin Aamun kolme hetkeä-kokoelmasta
Hanurimusiikkia, Esa Mathlin
Joululauluduo ja hanuri, Anneli Juvèn ja Pentti Nordström
Joulunäytelmä Lahjatoiveita, kirj. Antti Mathlin (Petri Kotila, Esa
Mathlin, Leena Anolin ja Laila Finska-Linna)

VÄLIAIKA

Joululauluduo ja hanuri
Poikien joulujuttua, Antti ja Esa Mathlin, Laila-Finska-Linna
Hanurimusiikkia, Matias Nordström
Joululauluja yhdessä Annelin ja Pentin kanssa
Luovan kerhon loppuhassuttelu
Maa on niin kaunis yhdessä

***

KOPSAN KOULUN KEVÄTJUHLA 27.5.2007

Veikko Rauhala: Kopsan koulun historiikki vv. 1911-2007.

Aika rientää nopeasti. Viitisentoista vuotta sitten, 27.11.1992, vietimme Kopsan koulun vanhan koulurakennuksen 75-vuotisjuhlaa. Tuntuu kuin tuosta päivästä olisi kulunut vain muutama vuosi. Monet silloin mukana olleet ovat läsnä tänäänkin, mutta eräät juhlaan osallistuneet ovat jo siirtyneet ikuisuuden maille.

Me mukana olleet muistamme, että tämä sali oli tuolloin täynnä juhlaväkeä. Juhlivaa koulua oli myös muistettu sähkösanomin ja onnittelukortein. Kopsan kunnianarvoisa koulu oli vielä voimissaan, oli kolme perusopetusryhmää ja viitisenkymmentä oppilasta. Sen toiminta oli vielä noususuunnassa uusien aatteiden ja uuden tekniikan myötä. Pattijoen kouluissa oltiin siirtymässä tietokoneiden aikakauteen ja sen myötä tietokoneavusteiseen opetukseen. Voitiin katsoa toiveikkaina tulevaisuuteen. Tuon tulevaisuuden tähän mennessä eläneinä tiedämme, että se toi muassaan monia tiukkoja aikoja, mutta myös paljon hyviä asioita. Tänään Kopsan koulun näkymät eivät tunnu valoisilta, ollaanhan sen ovia sulkemassa lopullisesti. Voimme silti tähytä luottavaisesti eteenpäin ja toivoa kouluvanhukselle uutta tulemista muussa, arvoisessaan käytössä!

Palaan seuraavassa vielä muistojen aikaan ja kerron Kopsan koulun vaiheista “pitkin poikin” eli etenen ajassa eri suuntiin melko vapaamuotoisesti.

Vuosijuhlan kutsukortti oli laadittu ja monistettu kunnantoimistossa. Sen etusivulla oli Pattijoen vaakuna ja teksti: “KOPSAN KOULU 75 VUOTTA. Juhla koululla perjantaina 27.11.1992. Tervetuloa!” Kortin sisäsivulla kerrottiin juhlan ohjelma: “Klo 18.00 Kahvitarjoilu sekä kouluun ja näyttelyihin tutustuminen. Klo 19.00 Juhla koulun salissa. Kantelemusiikkia, soitonopettaja Hanna Pirhonen oppilaineen. Tervehdyssanat, johtokunnan puheenjohtaja Pentti Ahokas. Pattijoen kunnan tervehdys. Elämää Raahen tienoolla 1910-luvulla, museonjohtaja Aulis Forss. Kopsan koulun varhaisia vaiheita, opettaja Veikko Rauhala. Laulua, Perttu Mathlin, säest. Esa Mathlin. Se opettajan iso kala, näytelmä, kirj. Eero Mattila, 5.-6.-luokan oppilaat. Isä ja lapsi, Pekka ja Reetta Mattila, säest. Virpi Mattila. Kopsan valssi, Pekka Mattila ja Kopsan koulun kuoro, säest. Ritva Mattila.”.

Kutsukortti jaettiin mm. koululaisten ja muiden kopsalaisten koteihin. Lisäksi juhlasta oli kerrottu etukäteen paikkakunnan lehdissä ja paikallisradiossa. Median edustajia oli saapuvilla tietenkin myös juhlassa.

Muistojen lippaasta nostan seuraavaksi esille yhden juhlaan toimitetun kortin kuvineen ja tervehdyksineen. Se on ruusunkukilla somistettu 75-vuotisonnittelukortti. Siinä lukee: “ LÄMPIMÄSTI ONNITELLEN Maija-Liisa Nissilä o.s. Tauvola. Samalla kiitän ensimmäisestä kodistani Kopsan koulua. Äitini Martta Johanna Tauvola o.s. Lehtomaa oli täällä opettajana.“ Kortin lähettäjä, aikoinaan mm. Raahen seminaarin harjoituskoulun opettajana työskennellyt Maija-Liisa Nissilä, oli myös henkilökohtaisesti saapuvilla juhlassa. Hänen Martta-äidistään kerron lisää tuonnempana.

Siirtykäämme seuraavaksi nykyajasta liki sata vuotta taaksepäin vuoteen 1911, jolloin Kopsaan perustettiin kansakoulu. Varsinaista koulurakennusta ei vielä ollut, joten toiminta aloitettiin Arolan tilan lähellä sijaitsevassa Marttala-nimisessä talossa. Siinä asuivat tuohon aikaan Soviot. Kuntakokous nimesi koulun johtokuntaan Samuli Pekurin, Matti Ylikopsan, Aukusti Mattilan, Alfred Ylikopsan, Aleksi Alatalon ja Juho Mällisen. Johtokunta puolestaan valitsi opettajaksi saloistelaisen Nanny Tokolan ja poikien käsityönopettajaksi talokas Johan Lukinmaan. Sitten oli vuorossa koulukaluston sekä opetusvälineiden ja tarvikkeiden tilaaminen. Niitä olivat opettajanpöytä, luokkataulu ja helmitaulu. Pattijoen koululta saatiin 17 pulpettia, joista osa oli rikkinäisiä. Lisäksi tilattiin karttoja, oppikirjoja, mittausopin välineitä sekä poikien käsitöitä varten työkaluja ja kaksi höyläpenkkiä.

Kopsan koulun avajaisjuhla päätettiin pitää lokakuussa 1911. Siitä ilmoitettiin kansakouluntarkastajalle ja juhlapuhujaksi kutsuttiin pastori A. Werkkoranta. Opettaja Nanny Tokola kirjoitti ensimmäisenä muistiinpanonaan luokan päiväkirjaan: “Koulun juhlallinen avaus keskiviikkona 4 p:nä lokakuuta 1911.” Juhlaa seurasi arki, sillä seuraavana päivänä aloitti 15 poikaa ja 12 tyttöä opintiensä. Heidän ensimmäisen koulupäivänsä pituus oli viisi tuntia ja se kesti 9-14. Oppiaineet olivat uskonto, historia, laskento, kielioppi ja oikeinkirjoitus. Opiskelu alkoi perusasioista, sillä oppituntien aiheina olivat mm. luomiskertomus ja Suomen alkuasukkaat. Ensimmäiseen kouluviikkoon sisältyi myös vapaapäivä, kun perjantaina pidettiin markkinalupa. Ensimmäisen lukuvuoden pituus oli 165 työpäivää ja se päättyi keväällä pidettyyn tutkintoon.

Uuden lukuvuoden kynnyksellä opettaja Nanny Tokola siirtyi toiseen virkaan. Hänen seuraajakseen johtokunta valitsi elokuussa 1912 raahelaisen Martta Lehtomaan, jonka virka vahvistettiin kahden koevuoden jälkeen kiittävin maininnoin. Virkavahvistuspäätöksessä sanottiin: “Johtokunta päätti yksimielisesti antaa opettajatar Martta Johanna Lehtomaalle, joka on palvellut määrätyt koetusvuodet nuhteettomasti ja menestyksellä, virkavahvistuskirjan hänen virkaansa.” Myös perimätieto antaa hyvin myönteisen kuvan Martta-opettajasta, joka työskenteli Kopsassa vuoteen 1922.

Muista koulun sen aikaisista työntekijöistä kerrottakoon, että Maria Tanskalalle myönnettiin asumisoikeus koululla sillä ehdolla, että “hän katsoo koulurakennuksen ja sen ympärillä olevien vainioiden perään”. Myöhemmin Alfred Piispanen vaimoineen asui koululla, jolloin he huolehtivat luokkahuoneen lämmityksestä ja siivouksesta sekä tekivät talvisin lumityöt. Myös oppilaat avustivat talonmiehen töissä, esim. huoneiden lämmittämisessä.

Tuon ajan kansakouluntarkastajat valvoivat ja ohjasivat koulujen toimintaa säntilliseen tyyliin. Tarkastuksista ei välttämättä ilmoitettu etukäteen, ja niinpä eräässäkin koulussa opettaja hääri vielä aamutakkisillaan, kun tarkastaja ilmestyi puoliltapäivin ovelle.

Seuraavasta esimerkistä huomaamme, miten yksityiskohtaista tarkastajan antama ohjanta saattoi olla. Kun Oulun piirin v.t. kansakouluntarkastaja E.A.W Kivekäs oli erään kerran läsnä Kopsan koulun johtokunnan kokouksessa, valitettiin hänelle, miten kalliiksi kalusto- ja opetusvälinehankinnat tuppaavat tulemaan. Siitä huolimatta tarkastaja vaati johtokuntaa viipymättä tilaamaan kunnollisen karttanaulakon, karttajalan sekä joitakin käsityö- ja havaintokuvia. Opettaja sai seikkaperäiset ohjeet karttajalan tilaamisesta.

Tänään tuommoiset ohjeet vaikuttavat pilkun viilaamiselta, mutta eivät ne turhiakaan olleet. Mainittu, yli yhdeksänkymmentä vuotta vanha karttajalka, oli edelleen aktiivikäytössä muutama vuosi sitten, kun vielä toimin Kopsassa opettajana. Ehkäpä koulun vanhan puolen eteisen seinällä oleva karttojen säilytystelinekin on samaa perua eli mainittu karttanaulakko. Ja veikkaanpa, että kuvataulutkin löytyvät vielä opetustaulukokoelmasta, mikä muuten muun arvokkaan omaisuuden ohella pitäisi ehdottomasti säilyttää, vaikka koulun toimintaa ollaankin lopettamassa. Tänä vuonna julkaistussa mainiossa teoksessa “Koulujen taide” annetaan vanhoille opetustauluille ja niiden taiteilijoille suuri arvo sekä painotetaan monien taulujen käyttöarvoa vielä nykyaikaisessa koulussakin. Kirja on lainattavissa Raahen kirjastosta, joten suosittelen sen lukemista!

Kopsan koulun alkuvuosina silloisen koulutoimen tyypillisiä loma- eli lupapäiviä olivat Venäjän vallan aikaiset vapaapäivät, joita pidettiin keisarin, hänen perheenjäsentensä ja sukunsa monien merkkipäivien kunniaksi. Niitä olivat Romanov-lupa, Aleksandra-lupa, Aleksei-lupa sekä muutamat muut. Kun Suomi itsenäistyi 1917, nämä jäivät pois, mutta vuodesta 1918 alkaen ruvettiin viettämään itsenäisyyspäivää lomapäivänä. Koulujen markkinalupa säilyi edelleenkin ainakin Raahen tienoon kouluissa.

Suomen itsenäisyyden saavuttamisen lisäksi 1917 oli kopsalaisille muutenkin merkkivuosi. Silloin Kopsaan saatiin oma koulu. Oman koulun rakentaminen oli kylän väelle hanke, jonka toteutuminen oli monivaiheinen ja vuosia kestävä. Varsin ratkaisevaa oli, että tarvittavat varat saatiin omalta kylältä. Maanviljelijä Juho Mällinen antoi rakentamista varten vuoden mittaisen lainan, joka oli 1500 mk ja josta maksettiin korkoa 75 mk. Prosenttiluvuksi muutettuna korko on 5 % eli lyhytaikaisesta lainasta perittynä varsin kohtuullinen. Markkojen muuntaminen euroiksi jääköön niille, joita lainan nykyarvo mahdollisesti kiinnostaa.

Raahen Seudun artikkelissa marraskuussa 1992 muisteli silloin 87-vuotias Matti Hietala omaa kansakouluaikaansa ja uuden koulun rakentamista. Hänen koulunkäyntinsä alkoi 1913 Marttalassa, joka sijaitsi vanhan maantien varressa jonkin matkaa Kopsasta Raaheen päin. Koulumatkaa Hietalan Matille kertyi toista kilometriä. Uuden koulun rakentaminen keskelle kylää merkitsi Matille ainakin yhtä ilonaihetta: koulumatka lyheni. Rakennustöistä hän muisti, että mukana oli Tikki-niminen kirvesmies Raahesta ja Mattilan Erkki Vihannin rajalta. Perustuskivet tuotiin Relletin tien varressa olleesta suuresta kivestä. Se hakattiin niin, ettei siitä jäänyt mitään jäljelle.

Matti Hietalan haastattelun tietoihin lisään, että koulutyömaan rakennusmestarina toimi Jaakko Nummela ja että luonnonkiviperustainen hirsirakennus katettiin tuolloin yleisellä pärekatteella. Lämmityslaitteiksi muurattiin huoneisiin peltikuoriset uunit ja sisätilojen valaisemista varten hankittiin öljylamput. Rakennuksen sisätilat jaettiin eteiseksi, luokkahuoneeksi ja opettajan asunnoksi, mihin oli pihalta erillinen kulku. Lisäksi rakennettiin välttämättömät ulkorakennukset. Työt etenivät kokonaisuudessaan siten, että lukuvuosi 1917-18 voitiin aloittaa uudessa koulussa. Siitä kertoo mm. Martta Lehtomaan 26. syyskuuta 1917 kirjoittama päiväkirjamerkintä: “Pojat tuoneet veistovälineitä uudelle koululle vanhalta.” Lisäksi päiväkirjasta käy selville, että pojat olivat käsityötunneillaan rakennelleet vaatenaulakoita uuden koulun eteiseen.

Talvella 1918 katkerat sisäiset ristiriidat sytyttivät Suomessa lyhyen, mutta eritäin tuhoisan kansalaissodan, minkä vaikutukset heijastuvat meidän päiviimme saakka. Ohitan tässä esityksessä tuon raskaan ajan maininnalla, että Kopsan koulun toiminta keskeytyi kevätlukukaudella kahdeksi viikoksi, koska opettajan Lauri-veli oli saanut surmansa sodassa.

Siirryn seuraavaksi synkän sota-ajan muistoista iloiseksi mainitulle 1920-luvulle. Vuosikymmenen alussa kansakouluntarkastaja Varpenius patisteli kirjeessään johtokuntaa soittokoneen hankintaan: “Vuodesta vuoteen on Kopsan koulu ilman harmonia. Pitääkö arvoisa johtokunta arvolleen sopivana, että kouluista, jotka useamman vuoden ovat työskennelleet, on Kopsan koulu ainoa, jossa harmonia ei ole. Sanotte: niitä on vaikea saada. Vastaan: ei ollenkaan vaikea. Niitä on saatavissa uusia ja hyviä ja ajan hintoihin nähden kohtuuhintaisia esim. Vesterbergin pianomakasiinista Helsingistä.”

Johtokunta kuitenkin piti itsellään päätösvallan harmoniasiassa, ja sen pöytäkirjaan merkittiin: “4. § Harmonin osto päätettiin jättää toistaiseksi.” Vasta kolmen vuoden kuluttua soittokone vihdoin hankittiin. Opettajaksi oli vaihtunut Anna Luttinen, ja hän tuntuu olleen mielissään harmonista. Laatusoitin palveli pitkään, sillä se kunnostettiin vielä 1990-luvulla tyydyttävään soittokuntoon. Oppilaat saivat sitä halutessaan soittaa, ja onpa Pattijoen kanttorikin sillä ainakin yksien kinkereiden virret säestänyt. Lieneekö kestävä harmoni hankittu pianomakasiinista vai mistä?

Kopsan koulu toimi aluksi yksiopettajaisena, supistettuna kouluna. Vuonna 1946 se muutettiin täydelliseksi eli kaksiopettajaiseksi kouluksi ja 1988 kolmiopettajaiseksi, kunnes kymmentä vuotta myöhemmin kolmas opettajanvirka menetettiin oppilasmäärän alenemisen myötä. Niihin aikoihin käynnistetyn esikoulun ansiosta koulussa kuitenkin työskenteli kolme opettajaa vielä tämänkin jälkeen.

Varhaisten vuosien opettajien lisäksi mainitsen tässä esityksessäni Aili Pyhtilän, joka jatkoi heidän työtään vuosikymmenien ajan. Monet ovat minullekin Aili-opettajaa muistelleet, ja Eero Mattila on häntä luonnehtinut mainiossa koulunäytelmässään “Se opettajan iso kala”. Yrjö Heinänen puolestaan oli legendaarinen opettajapersoona, joka työskenteli Kopsan koululla kolmella, ehkäpä neljällä eri vuosikymmenellä. Nämä molemmat, jo edesmenneet opettajat, ansaitsisivat kumpikin oman esitelmänsä ja asiantuntevan esitelmän pitäjän.

Kiviperustukselle aikoinaan pystytetty, tänä vuonna 90 vuotta täyttävä Kopsan koulun vanha koulurakennus on maamme itsenäisyyden ikäinen. Sen hirsiseinät ja muutkin rakenteet ovat kaikkien näiden vuosien jälkeen edelleenkin hyvässä kunnossa. 1960-luvun alkupuolella vanha puoli sai seurakseen uudemman osan, ja vuonna 1987 kumpaakin rakennusta peruskorjattiin sekä uudempaa puolta liikuntasalin osalta laajennettiin. Silloin saadut sisävessat olivat suuri edistysaskel koulurakennuksien historiassa. Kun vanha puoli vielä 2000-luvun alussa verhoiltiin uusin ulkovuorilaudoin, voidaan sanoa, että Kopsan koulu on siirtymässä eläkkeelle hyväkuntoisena vanhuksena. Sen tehtävät ja “meidän koulun” arvonimi ovat siirtymässä Tikkalan koululle, jolle toivotan menestystä ja pitkää ikää!

Lähes sadan vuoden aikana Kopsan koulua ovat ennättäneet palvella kymmenet omat opettajat ja muuhun kouluhenkilökuntaan kuuluneet. Myös on muistettava kiertävien opettajien ja terveydenhoitohenkilöiden arvokas osuus koulun toiminnassa. Saatiinpa eräässä vaiheessa toimistotöihinkin kiertävän kanslistin apua. Koulussa vierailleet muusikot ja muut taiteilijat sekä ulkopuoliset oppituntien pitäjät ovat vuosien mittaan tuoneet rikkautta ja vaihtelua koulun arkeen. Erityisesti on vielä kiitettävä opetuksen ja kasvatuksen kohderyhmää, koulun oppilaita, jotka ovat vuosikymmenien kuluessa omalta osaltaan vaikuttaneet koulutyön onnistumiseen. Heidän vanhempansa ja koko kyläyhteisö ovat olleet Kopsan koulun toiminta-aikana sen tukena ja turvana.

Näihin kiitoksen sanoihin päättyköön katsaukseni Kopsan koulun vaiheisiin!

Lähdeluettelo:

Lackman: Raahen tienoon historia III
Kinnunen: Pattijoen kunnan koululaitoksen historia
Kopsakangas: 100 vuotta kansakouluopetusta Raahessa
Kopsan koulun arkisto: päivä- ja pöytäkirjat
Lehdet: Raahen Seutu ja Raahelainen
Haastattelut: Matti Hietala, Rauha Palokangas ja Eero Mattila